Aika- ja äänikoneita Kiasmassa

Nyt jos koskaan kannattaa käydä Kiasmassa, kun sen yläkerran tarjonta koostuu kotimaisista ääni- ja videotaiteen pioneereista. Viidennessä kerroksessa sai katsella Mika Taanilan teoksia Time Machines -otsikon alla. Neljänteen kerrokseen laskeutuessa keskiössä oli futurologi, elektronisen musiikin edelläkävijä Erkki Kurenniemi ja hänen elämäntyönsä näyttelyssä Kohti vuotta 2048.

Mika Taanilan näyttelystä mielenkiintoisinta antia olivat hänen filmografiansa tuoreimmat teokset Suomen sähköisin kunta (2012) sekä Kuuden päivän juoksu (2013). Ensimmäinen on Olkiluoto 3:n rakentamisen vaiheita ja siihen liittyviä ilmiöitä kuvaava kolmella isolla screenillä pyörivä videoinstallaatio. Kolmen ruudun yhtäaikaisesta käytöstä saavutettu kuvakerronnallinen etu on valjastettu käyttöön viisaasti, ja toteutus on muutenkin pysäyttävä ja ajatuksia herättävä. Kuuden päivän juoksu (kansainväliseltä nimeltään Six Day Run) -teoksessa seurataan päättömältä tuntuvaa juoksukilpailua, jossa kilpailijat juoksevat mailin pituista luuppia ympäri kuuden päivän ajan. Teoksen musiikista vastaa Kiasmassa muutama päivä sitten esiintynyt Circle, jonka kraut-ryöpsähdykset sopivat Taanilan kuvalliseen ilmaisuun kuin viisarit kellotauluun.



Alemmassa kerroksessa esitettiin myös Taanilan teemoihin mukautuvaa lyhytelokuvaa Erkki Kurenniemestä (Tulevaisuus ei ole entisensä, 2002), joka sitoo nämä kaksi näyttelyä hienosti yhteen. Kurenniemen elämä henkilökohtaisine arkistomateriaaleineen on jo itsessään järkälemäinen teos, ekstensiivinen yhdistelmä tiedettä ja taidetta. Näyttelyä rakentaessa suurimpana haasteena onkin varmasti ollut saada esillepantua miehen elämäntyötä mahdollisimman autenttisesti kuvaava kokonaisuus. Läpileikkaus on kuitenkin jokseenkin onnistunut ja internet tarjoaa lisädataa uteliaimmille.



Yli 70 päiväkirjaa kirjoittaneen, kilometritolkulla c-kasetti- ja videonauhaa taltioineen Erkki Kurenniemen maanisen toiminnan taustalla on visio, että vuonna 2048 hänen tietoisuutensa pystytään herättämään tuon arkistomateriaalin avulla eloon virtuaalipersoonana.

Näyttelystä yhtenä yksityiskohtana mainittakoon vielä Kurenniemen M.A. Nummiselle tilaustyönä tekemä Sähkökvartetti-soitin, joka oli kaiken muun kivan lisäksi hienoa nähdä paikalla omin silmin.