Isä, poika ja Momentum

Spock’s Beardin viides albumi oli ensi kosketukseni Neal Morsen poikkeuksellisen teräviä sävellyksiä pursuavaan tuotantoon. Tämä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten, kun levykaupasta käteeni tarttui tämä järjestysluvulla V nimetty, järjettömän mahtipontisia ja polveilevia teoksia sisältävä albumi. Levyyn tutustumisen jälkeen on ollut sula mahdottomuus olla seuraamatta Morsen uran vaiheita, niin lähtemättömän vaikutuksen musiikki silloin teki.

Uran suurin käänne olikin pian edessä. Mies oli uskoontulonsa myötä päättänyt jättää bändinsä Spock’s Beardin ja siirtyä soolouralle, koska kutsumuksena oli nyt tehdä hengellistä musiikkia. Luojan kiitos (tässä yhteydessä ehkä ihan relevantti ilmaus) itse musiikki ei kuitenkaan muutoksen myötä muuttunut, vaan tutut proge-elementit olivat ja ovat edelleen läsnä myös soololevyillä. Sanoitukset eivät itselle ole koskaan merkinneet paljoakaan silloin kun itse musiikki on hyvää. Morsen tapauksessa sanoitusten hengellisyys näyttäytyy koskettavina, äärimmäisen henkilökohtaisina tarinoina ja tunteiden purkauksina, joten ei tarvitse olla mikään sen suurempi hengenmies saadakseen jotain ajateltavaa ja pureksittavaa myös hänen teksteistään.

Kun keväällä kuulin uutisen Morsen saapumisesta ensimmäistä kertaa Suomeen, olin totta kai ensimmäisten joukossa hankkimassa lippuja. Luvassa oli siinäkin mielessä absurdi ilta, että konsertti sattui sijaitsemaan Keuruulla, vain noin 30 kilometrin päässä ympäristöstä, missä elelin elämäni ensimmäiset 20 vuotta.

Matkalla kohti keikkapaikkaa bongasin ensin Spock’s Beard -paitaan (jossa komeili tämä aiemmin mainitun V:n levyn kansi) pukeutuneen tyypin Tampereen rautatieasemalla, ja myöhemmin Transatlantic-paitaisen tyypin Vilppulan asemalla. Ajattelin, että on sinne varmaan joku muukin tulossa.

Löysin itseni jonosta konserttiteltan edustalta hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Teltan sisältä kuuluivat soundcheckin äänet. Parin kappaleen alkua soitettiin sen verran pitkälle, että tunnelma kohosi entisestään ja välillä Morse kuului kiusaavan ulkopuolella odottelevaa yleisöä kommentoimalla tyyliin: ”I can hear the crowd already” ja ”the crowd will be so loud tonight”. Jonossa oli myös hyvä arvuutella kuka oli Morse-noviisi hakemassa satunnaista hengenravintoa ja kuka mahtoi olla tullut puhtaasti progemestariaan katsomaan. Uskoisin, että suurin osa niistä, jotka ovien avauduttua ryntäsivät istumapaikkojen ohi lavan eteen, olivat jälkimmäisiä.


Konsertti alkoi kappaleella The Creation, joka soi tasapainoisesti ja heti alusta asti oli selvää, että nyt on kovat soittajat lavalla. Morsen luottobasisti Randy Georgen lisäksi mukaan oli saatu sellaisia nimiä kuin Eric Gillette, Jason Gianni, Adson Sodré ja Bill Hubauer. Mistä tällaisia muusikoita oikein sikiää? Rumpali Giannia katsellessa ja kuunnellessa ei tullut edes ikävä Portnoyn Mikea, mikä on omalla mittapuulla saavutus sekin.

Toisena saatiin kuulla maistiainen tulevalta Momentum-albumilta, joka ilmeisesti oli lyhennetty versio levyn nimikkobiisistä. Hieman yllätyksenä jo kolmantena kuultiin kylmät väreet aikaansaanut Transatlantic-laina We All Need Some Light, joka tosin on mielestäni aina kuulunutkin paremmin osaksi Morsen soolotuotantoa.

Muutaman vanhemman teoksen jälkeen oli vuorossa viimeisimmän Testimony 2 -albumin osittainen läpikäynti. Viimeistään The Truth Will Set You Free -kappaleen kohdalla, jonka aikana Morse vieraili pariin otteeseen yleisön joukossa, oli todettava, että kylläpä tämä ”teekakkonenkin” sisältää sitä Morsen tuotannon terävintä kärkeä.

Erityismaininnan arvoinen pala oli vielä yksi encoreista; Spock’s -klassikko Wind at My Back, johon yleisö tosin lähti hieman laiskasti mukaan. Itse totesin, että äänialani ei juuri sillä kertaa (heh,heh) yltänyt kertosäkeen korkeimpiin nuotteihin, joten tyydyin hiljaa hyräilemään.

Lopuksi on todettava, että 25 euroa kahdesta ja puolesta tunnista tällaista musiikillista ilottelua ei ollut liikaa. Toivottavasti Neal ja kumppanit huomasivat, että kysyntää löytyy myös täältäpäin palloa ja tulevat pian uudestaan. Ensin noudamme kuitenkin Momentumin levykaupasta 14.9.

Settilista kokonaisuudessaan Setlist.fm:ssä.

Kuvia keikasta löytyy Picasasta.

Neal Morse @ Iso Soitto, Keuruu 27.7.2012

Kommentit